[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Parashat Chaijei Sara kertoo Saaran kuoleman jälkeisistä tapahtumista

Elieserin Mahdoton Koe


Kirj. Yehuda Bachana 12.11.2017

Tällä viikolla puhumme viikon Toorajaksosta, Parashat Chaijei Sara, joka kertoo Saaran kuoleman jälkeisistä tapahtumista. Aiheenani on Abrahamin palvelijalleen Elieserille antama tehtävä löytää Iisakille sopiva vaimo. Pääsemme seuraamaan ihastuttavaa yhdistelmää Jumalan johdatuksesta ja ihmisen viisaudesta. Tähän juuri tahdon keskittyä.

Johdannoksi tahtoisin korostaa sitä tosiasiaa, että meidän maailmamme on hyvin monimutkainen, ja me ihmiset olemme hyvin monimutkaisia. Jumala tietää tarkalleen, millaiseen maailmaan Hän on pannut meidät asumaan, ja siksi Hän antoi meille luodessaan terveen järjen ja ymmärryksen. Jumala loi meidät ihmisiksi, joilla on terve mieli ja terve järki, ja hänen tarkoituksensa oli, että käyttäisimme niitä. Terveen järjen ja Jumalan johdatuksen yhdistelmä tuo menestyksen ja siunauksen. On tilanteita, joissa meillä ei ole valinnanvaraa, vaan olemme täydellisen riippuvaisia Jumalasta, joskus taas voimme käyttää Jumalan meille antamaa viisautta.

Elieserin mahdoton koe

Luvussa 24 Abraham vannottaa Elieseriä etsimään Iisakille hyvän vaimon. Toisaalta ei ole mitenkään vaikeaa löytää perhettä, joka ei antaisi mielihyvin tytärtään Abrahamin seuraajan kaltaiselle varakkaalle miehelle. (Huomatkaa, että Elieser otti mukaansa kosiomatkalle kymmenen kamelia, jotka kantoivat selässään kaikenlaisia hienoja tavaroita.)
Toisaalta taas perhe, jonka sydämellä on tyttären hyvinvointi, ei olisi järin innokas lähettämään häntä johonkin kaukaiseen paikkaan, sillä silloin perhe ei voisi olla tukemassa tytärtä tämän tarvitessa tukea. Tämä ajatus tulee esiin sanoissa, jotka Laaban sanoo hyvästellessään Jaakobille:

”Jos kohtelet huonosti tyttäriäni tai otat toisia vaimoja tyttärieni lisäksi, niin tiedä, että Jumala on todistajana meidän välillämme, vaikkei ketään ihmistä olisikaan läsnä” (1 Mooses 31:50).

Laaban on huolissaan siitä, että kun Jaakob on vieraassa maassa vaimoineen – jotka ovat Laabanin tyttäriä – hän ei välitäkään kohdella heitä hyvin. Meidän tulee ymmärtää, että tämä on jokaisen perheen huolena. On vaikeaa lähettää tytär kaukaiseen maahan, kun tietää, että ei voi mitenkään olla tyttärelle avuksi. Tästä johtuen Elieserin ei ehkä ole helppoa löytää Iisakille oikeaa puolisoa ja taivutella tytön perhettä päästämään hänet luotaan.

Elieser ymmärsi saamansa suuren vastuun ja tehtävänsä vaikeuden, ja hän kysyy Abrahamilta:

”Entä jos nainen ei tahdo seurata minua tähän maahan? Onko minun silloin vietävä poikasi maahan, josta sinä olet lähtenyt?” (1 Mooses 24:5).

Abraham vastustaa ajatusta Iisakin ”maasta lähtemisestä”:

”Ellei nainen kuitenkaan tahdo seurata sinua, olet vapaa vannottamastani valasta. Älä vain vie poikaani sinne” (1 Mooses 24:8).

Abraham lupaa, että jos nainen ei halua tulla Kanaanin maahan, Elieser vapautuu valasta, ja voi etsiä Iisakille morsiamen Kanaanin maalta. Tärkeintä on, ettei Iisak lähde pois Luvatusta Maasta.
Elieser ymmärtää, että hän on saanut kaksi tehtävää: ensiksi hänen on löydettävä sopiva vaimo Iisakille, ja toiseksi hänen on taivuteltava nainen ja hänen perheensä suostumaan avioliittoon kaukana asuvan muukalaisen kanssa.
Tämä tarina etenee kahdella tasolla – hengellisellä ja maanpäällisellä. Hengellisen tasolla haasteena on löytää sopiva vaimo, maallisen tason haaste on saada tytön perhe suostumaan siihen, että he lähettävät tyttärensä yksinään kaukaiseen maahan muukalaisen vaimoksi.
Toistan jo edellä sanomani: tyttärensä hyvinvointia ajatteleva perhe ei lähetä mielellään tytärtään kaukana asuvan muukalaisen vaimoksi, koska silloin perhe ei voisi olla tarvittaessa tyttären vierellä tukemassa häntä.

Elieserillä on kolme vaihtoehtoa:
1. Parhaimmassa tapauksessa hän löytää hyvämaineisen perheen, jolla on vaikeita taloudellisia ongelmia, ja joka suostuu lähettämään tyttärensä kaukaiseen maahan antaakseen hänelle mahdollisuuden parempaan elämään.
2. Hän löytää rahanahneen perheen, joka häikäistyy Abrahamin rikkauksista eikä välitä päätöksen tyttärelle mahdollisesti tuottamasta murheesta (itse asiassa tämä vaihtoehto toteutui).
3. Pahimmassa tapauksessa löytyisi perhe, joka olisi riemuissaan päästessään eroon ongelmia aiheuttavasta tyttärestä; ongelmien aiheuttajina voisivat olla tyttären käytös tai olemattomat naimisiinpääsymahdollisuudet paikkakunnalla.

Varmastikin Elieser pohti näitä kysymyksiä mielessään, ja lopulta hän päätteli, että vain Jumala voisi löytää oikean tytön annetuilla ehdoilla. Ongelmana oli, miten varmistua siitä, mikä on Jumalan valinta, kun asiasta ei ole selkeää ilmoitusta.
Varmistaakseen, että hän toimii Jumalan johdatuksessa, Elieser keksii mahdottomalta kuulostavan kokeen, jonka onnistusmismahdollisuudet sopivan vaimon löytymiseksi Iisakille ovat lähes olemattomat.

”Tapahtukoon niin, että se tyttö, jolle minä sanon: ´Kallistaisitko ruukkuasi, että voisin juoda´, ja joka vastaa, ´Juo, minä juotan kamelisikin´, on se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille. Siitä minä tiedän, että osoitat uskollisuuttasi herralleni” (1 Mooses 24:14).

Miksi tämä koe oli mahdoton?
Ensinnäkin, hän oli hyvä tyttö hyvästä perheestä. Hyvät tytöt eivät käy ammentamassa vettä. Orjat ovat sitä työtä varten. Tai sitten he voisivat turvautua vaihtokauppaan: he voisivat antaa jonkun vaatteen tai kankaan vastineeksi vedestä. Veden pumppaaminen ja ylös nostaminen on hyvin raskasta ja tytölle sopimatonta työtä. Täysinäistä saviruukkua harteillaan kantava tyttö voi olla hyvinkin romanttinen kuva, mutta todellisuudessa se on raskasta työtä.
Toiseksi, tytön täytyi tulla miehen lähelle. Ja siinä tytön edessä on vieras mies, joka pyytää saada juoda tytön ruukusta. Hyvä tyttö ei tietenkään antautuisi juttelemaan vieraiden kanssa, eikä menisi niin lähelle miestä, että tämä voisi juoda hänen ruukustaan. Elieserhän pyytää:

”Antaisitko minun juoda vähän vettä ruukustasi?” ( 1 Mooses 24:17b).

Ja sitten Elieserin kokeen viimeinen kohta: että tyttö tarjoutuisi oma-aloitteisesti juottamaan kymmenen pitkän matkan kulkenutta kamelia, hipoo jo mahdottomuuksien rajoja. Ainutkaan hyvän perheen tytär ei tarjoutuisi - eikä varsinkaan oma-aloitteisesti – tekemään niin raskasta työtä. Vahva mies voisi tarjoutua tekemään sellaisen urakan tuntuvaa korvausta vastaan, mutta ei tyttö.
Kuinka paljon vettä kameli voi juoda matkan jälkeen? Vastaus voi yllättää sinut – kameli voi juoda yli 50 litraa kymmenessä minuutissa! Toisin sanoen Elieser odottaa, että tämä tyttö vetää ylös kaivosta vapaaehtoisesti 500 litraa vettä hänen kymmenelle kamelilleen.
Vielä senkin jälkeen, kun tämä ihme tapahtuu, on kirjoitettu:

”Mies katseli tyttöä vaiti saadakseen tietää, oliko HERRA antanut hänen matkansa onnistua vai ei” (1 Mooses 24:21).
Miksi Elieser vain katselee tyttöä sanomatta sanaakaan? Tyttöhän oli täyttänyt kaikki hänen asettamansa ehdot…

Vaikka olemme saaneet merkin Jumalalta, on tärkeää, että varmistaudumme siitä, että merkki on todellakin Jumalalta. Elieser ei vielä tiedä, onko tyttö vapaa avioitumaan, vai onko hänet kihlattu toiselle, vai onko hän ehkä orjatyttö, jne. Siksi Elieser kysyy, kuka tytön isä on, ja onko isällä tarjota majapaikka. Tyttö voi vastata tähän kysymykseen, jos hän asuu vielä isänsä kodissa ja on jonkun tytär eikä orja.

Raamatussa on monia henkilöitä, joita koeteltiin, mm Abraham, Job ja Jeshuuakin. Matteuksen luvussa neljä saatana pyytää nälkäistä Jeshuuaa muuttamaan kivet leiviksi; hän vie Jeshuuan temppelin harjalle ja käskee Häntä hyppäämään alas koetellakseen enkeleitä; ja sitten saatana näyttää koko maailman Jeshuualle ja tarjoaa Hänelle maailman valtakunnat, jos Hän kumartuu maahan hänen edessään. Jeshuua läpäisee kaikki koettelemukset ja testit ja opettaa meille niitä läpikäydessään tärkeitä läksyjä, jotka huipentuvat tähän:

”Jeshuua sanoi hänelle: ´Mene pois, saatana! Sillä on kirjoitettu: ´Herraa, sinun Jumalaasi, sinun tulee kumartaa ja vain häntä palvella” (Matteus 4:10).

Jumalan johdatus ja ihmisviisaus yhteistyössä

Palatkaamme Elieseriin, joka edellä mainitun kokeen ja siihen saamansa vastauksen jälkeen käyttää omaa järkeään. Nyt saamme huomata, miten ovela Elieser on. Hän aloittaa antamalla lahjoja tytölle. Kutsumme häntä vielä tytöksi, vaikka nyt jo tiedämme, että hän on Rebekka.

”… mies otti puoli sekeliä painavan kultaisen nenärenkaan, antoi sen tytölle ja pani hänen käsiinsä kaksi kymmenen sekelin painoista kultaista rannerengasta” (1 Mooses 24:22b).

Ennen kuin Elieser kertoo, kuka hän on, hän antaa tytölle arvokkaita koruja luodakseen keskustelulle myönteisen ilmapiirin. Hän arveli tytön kiiruhtavan kotiinsa kertomaan perheelleen, mitä oli tapahtunut. Ja niin on kirjoitettu:

”Tyttö juoksi äitinsä kotiin ja kertoi, mitä oli tapahtunut” (1 Mooses 24:28).

Raha teki tehtävänsä, aivan niin kuin Elieser oli laskeskellut. Laaban näkee kultaisen nenärenkaan ja kultaiset rannekorut ja kutsuu Elieserin kotiinsa. Pääsemme seuraamaan Elieserin pitämää puhetta Rebekan isän talossa. Elieser on fiksu ja osaa asettaa sanansa oikein. Hän aloittaa korostamalla, että Abraham on rikas.

”Hän sanoi: ´Minä olen Abrahamin palvelija. HERRA on siunannut suuresti minun herraani, ja hänestä on tullut mahtava mies. Herra on antanut hänelle lampaita ja vuohia sekä nautakarjaa, hopeaa ja kultaa, palvelijoita ja palvelijattaria, kameleita ja aaseja´” (1 Mooses 24:34,35).

Elieser kuvailee yksityiskohtaisesti Abrahamin rikkauksia, että hän on yksi rikkaimpia miehiä, ja jatkaa sitten:

”Saara, herrani vaimo, on synnyttänyt vanhalla iällään pojan herralleni, ja herrani on antanut pojalle kaiken omaisuutensa” (1 Mooses 24:36)

Tämä tarkoittaa, että Saara on synnyttänyt yhden ainoa lapsen eikä muita perillisiä ole. Abraham on antanut jo kaiken omaisuutensa Iisakille. Kuvailtuaan näin Iisakin ja hänen tulevan vaimonsa valtavaa omaisuutta, Elieser siirtyy puhumaan saamastaan tehtävästä ja asettamastaan kokeesta. Hän sanoo, että Abraham halusi, että Iisakin vaimo olisi hänen omasta suvustaan:

”... jos tyttöä ei anneta sinulle, kun saavut sukuni luo...olet vapaa valastani” (1 Mooses 24:41).

Elieser antaa ymmärtää, että he ovat ensimmäisellä sijalla; vala vaati häntä tulemaan ensiksi heidän luokseen. Mutta jos heitä ei asia kiinnosta, hän on vapaa valasta. Elieser lopettaa puheensa näihin sanoihin:

” Jos te nyt tahdotte osoittaa ystävällisyyttä ja uskollisuutta isännälleni, kertokaa se minulle, mutta jos ette, kertokaa sekin minulle. Silloin käännyn toisaalle, oikealle tai vasemmalle”
(1 Mooses 24:49).

Elieser puhuu viisaasti. Hän esittää suuret rikkaudet ja sen kera selvän uhkauksen: ”Joko osoitatte ystävällisyyttä ja uskollisuutta ja annatte tyttärenne, tai minä olen vapaa menemään muualle.”

Tämä avioliitto oli selvästi Jumalan järjestämä, mutta Elieser ymmärsi, että avioliittoon tarvittiin Rebekan perheen suostumus. Ja kaikissa perheissä maan päällä rahalla on tärkeä sija. Niinpä Elieser sovitti sanansa sen mukaisesti ja niin kuin monissa muissa kohdissa Toorassa, Jumalan apu toimii yhteistyössä ihmisen ponnistelujen ja viisauden kanssa.

Lopuksi

Minulla on yksi iso kysymys tämän tarinan luettuani: kuinka voin tietää, mikä Jumalan tahto on, jos en saa selkeää ilmoitusta? Ja mikä minun suhteeni on Elieserin kokeeseen? Koskeeko se minuakin tänä päivänä?
Ajatelkaamme esimerkiksi Gideonin villoilla tekemää koetta; Gideonhan pyysi saada laittaa villoja ulos, niin että ne olisivat kuivat siinä missä maa olisi märkä, ja päinvastoin, missä villat olisivat märät, kaikki muu olisi kuivaa.
Raamatusta löytyy vielä lisää samankaltaisia testejä. Katsokaamme tätä jaetta:

”Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta jokainen ratkaisu tulee Herralta” (Sananlaskut 16:33).

Arvanheiton tarkoituksena on saada selville Jumalan tahto. Arpaa heitetään esim. jotta saadaan selville rikoksen tekijä, tai onko henkilö sopiva tärkeään julkiseen virkaan. Seuraavaksi muutama esimerkki arvan heitosta Kirjoituksissa:

* Saul heittää arpaa saadakseen selville, onko hänen poikansa Joonatan tehnyt huomaamattaan syntiä rikkomalla paastovalan.
* Joonan kirjassa merimiehet heittävät arpaa ja arpa lankeaa Joonalle.
* Joosua heittää arpaa ja saa selville, että Aakan on tuottanut häviön Israelille rikkomalla Jumalan liiton ja ottamalla tuhoon tuomittuja tavaroita.
* Maa jaettiin heimojen kesken ja alueet annettiin heimoille arpaa heittämällä.
* Juudaksen kuoleman jälkeen hänen tilalleen valittiin toinen apostoliksi arpaa heittämällä.
* Johannes Kastajan isä, Sakarias, valittiin pappina uhraamaan suitsuketta temppelissä arvan heitolla.

Nykyään Israelin viisaiden suuri enemmistö sanoo, että emme voi luottaa arpomiseen, eikä mihinkään senkaltaisiin merkkeihin tai kokeisiin, jos kyse on vääryyden tekemisestä jollekin. Olen samaa mieltä.
Silti uskon, että Jumala panee tiellemme merkkejä joka päivä vielä nykyäänkin.

Luettuani Elieseristä ja hänen viisaasta toiminnastaan kokeen onnistuttua, en epäile hetkeäkään, etteikö Jumala toimisi yhteistyössä ihmisen ponnistelujen ja viisauden kanssa.