[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Jesaja 53

By David P. Boyd - President: Israel College of the Bible

Kun taas vietämme pääsiäistä tänä vuonna, pohdin jälleen kerran matsa-leivän ihmeellistä symboliikkaa, jota käytämme Sederin aikana ja Afikomania. Se korvennetaan ja lävistetään tuoden mieleen profeetan sanat: "Mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut" (Jes. 53:5). Tämä on mahtava kuva Messiaasta, jota voimme pitää käsissämme. Se myös yhdistää koko parantumisen käsitteen Messiaan kärsimykseen.

Jotkut ihmiset saattavat liittää tämän yksinkertaiseen opetukseen parantumisesta, jota muutamat evankelistat toitottavat siten, että olemme jo parannetut ja meidän tarvitsee vain tunnustaa se. Usein tämä johtaa pettymykseen, syytökseen ja herättää epäilyksen sekä Jumalan kyvyistä että halusta parantua. Tässä asiayhteydessä tulee muistaa 'Amidan' sanat: "Paranna meidät Herra ja olemme paratut, Pelasta meidät ja olemme pelastetut, Koska sinä olet meidän kunniamme. Lähetä täysi parannus meidän jokaiseen sairauteemme Koska sinä Taivaallinen Kuningas, olet uskollinen, armollinen lääkäri. Siunattu olet sinä Herra, joka parantaa sairauden kansastaan Israelista" (päivittäinen juutalaisen rukouskirjan rukous).

Tässä rukouksessa me uskomme armolliseen Jumalaan, joka parantaa, emmekä mihinkään itse uskon taianomaiseen voimaan. Tässä yhteydessä pysähdymme miettimään kirjoitusten tärkeää viestiä Jesajassa, joka käsittelee Messiaan kärsimyksen ja meidän parantumisemme välistä suhdetta.

Tämän artikkelin kirjoittaja uskoo, että runo Palvelijasta ehdottomasti kuvaa Messiasta (Jes. 52:13-53:12). Eräät perinteiset tulkitsijat väittävät päinvastoin. Rashi yhdisti tämän Herran palvelijan Israeliin. "Tämä kansa, ennen kuin tuli mahtavaksi, oli hyvin nöyrä kansa". Yhtä lailla Ibn Ezra uskoi, että kyseessä oli Israel ja Redak yhdisti palvelijan Israeliin Egyptistä paon aikana.

Miksi kukaan tahtoisi olla vastaan perinteistä mielipidettä? Vastaus on, että tulkitsijat ovat ristiriidoissa toistensa kanssa ja ovat jopa vanhempaa perinnettä vastaan, eikä itse tekstin tarkoituskaan tule esille. Esimerkiksi Rashi osoitti selitysteoksessaan 'Sanhedrinista', että teksti viittaa Messiaaseen. Aramealainen käännös (Jes. 52:13), 'Targum Jonathan' sisältää sanat, "palvelijani Messias…" Näyttää siltä, että tulkitsijat yrittivät tahallaan sulkea Jeshuan pois reaktiona kristittyihin, jotka käyttivät tätä todistetekstinä. Heidän Talmudin tulkinnoissaan ja omassa ikivanhassa tekstin käännöksessä he kuitenkin käyttävät vahingossa Jesaja 53:n kieltä ja luonnollisesti viittaavat siinä Messiaaseen. Joten on oikein liittää tämä teksti Messiaaseen ja erityisesti Jeshuaan.

Runo kärsivästä Palvelijasta löytyy Jes. 52:13-53:12 rabbinistisen jaon mukaan, jonka Massoretet ovat tehneet (jotka käyttivät sof pasuq-taukomerkkiä tekstissä). Runo luonnollisesti jakaantuu viiteen osaan:

  1. Palvelija kuvaillaan runnelluksi silti nousevaksi (52:13-15)
  2. Kuka uskoo mitä olemme kuulleet hänestä? (53:1-3)
  3. Hänen kärsimyksensä tuo anteeksiantamusta ja parannusta. (53:4-6)
  4. Hän nöyrästi hyväksyy kuoleman. (53:7-9)
  5. Kärsimyksiensä kautta tulee hänen oikeutuksensa, kun hän vanhurskauttaa meidät (53:10-12)

Nyt keskitymme runon keskeiseen osaan. On kiehtovaa nähdä miten profeetta Jesaja kehittelee tätä runon osaa. Ensin hän kertoo meille mitä Palvelija tekee, jonka jälkeen näemme oman reaktiomme kuvastettuna tekstissä. Sitten tulee selitys Jumalan päämääristä kärsimyksen kautta. Tehokkaan verbien ja kieliopillisten rakenteiden käytön avulla Jesaja luo dynaamisen kuvan Messiaan työstä. Seuraavan taulukon avulla näemme vuorovaikutuksen ja se auttaa ymmärrystämme.

Otsikko Verbi / Kuvailu Teon kohde / Agentti Aktiivi / Passiivi Syy
Palvelija Kärsi Sairautemme Aktiivi Hänen valintansa
Palvelija Kantoi Kipumme Aktiivi Hänen valintansa
Palvelija Rangaistu "Jumalan toimesta?" Passiivi Meidän mielipiteemme
Palvelija Lyöty "Jumalan toimesta?" Passiivi Meidän mielipiteemme
Palvelija Vaivattu "Jumalan toimesta?" Passiivi Meidän mielipiteemme
Palvelija Lävistetty "Jumalan toimesta?" Passiivi Syntiemme tähden
Palvelija Runneltu "Jumalan toimesta?" Passiivi Syntiemme tähden
Palvelija Rangaistus "Jumalan toimesta?" Passiivi Syntiemme tähden
Palvelija Haavat "Jumalan toimesta?" Passiivi Syntiemme tähden
Me kaikki Olemme erehtyneet Kuten lampaat Aktiivi Meidän valintamme
Jokainen On poikennut sivuun Oma tiemme Aktiivi Meidän valintamme
Herra Sälytti syntimme Palvelijan päälle Aktiivi Jumalallinen suunnitelma

Ensimmäisessä osassa Palvelija aktiivisesti ottaa kantaakseen sairautemme ja kipumme. Sitä ei vahingossa langetettu hänen päällensä. Kaikilla verbeillä on aktiivinen merkitys. Messias päättää toimia puolestamme eikä tee tätä tietämättömyydestä tai pakon edessä. Jae kolme osoittaa, että hän oli 'sairauden tuttava'. Se ei tarkoita sitä, että hän oli itse sairas, vaan hän oli kokenut sairauden ja sen seuraukset läheltä. Redak ajatteli, että tämä on yksinkertaisesti kuvainnollista Egyptistä paolle, vaikka teksti kertoo, että kärsimys on paljon henkilökohtaisempaa.

Hänet yllytetään toimimaan nähdessään kärsimyksemme. Hän kantaa sairautemme sekä kipumme ja toimii sijaiskärsijänä. Tämä ei ole kuva lääkäristä valkoisessa kaavussa ja steriileissä hanskoissa, vaan tämä on kuva miehestä, joka liikuttui myötätunnosta. Tämä mies kosketti ja paransi spitaalisen, nosti pienen tytön kuolleista järkyttyneen isän pyynnöstä, joka oli synagogan johtaja. Hän myös itki ystävänsä haudan ulkopuolella ennen kuin päästi hänet vapaaksi kuoleman siteistä. Kun minä tai perheeni jäsen on sairaana, tiedän, että hän ymmärtää ja kärsii kanssamme. Seurauksista välittämättä, emme kärsi yksin, Jeshua on kanssamme.

Meillä ihmisillä on kuitenkin outo tapa tulkita asioita väärin. Jesaja kirjoitti, että 'me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana.' (jae 4) Luulimme, että hän kärsi oman syyllisyytensä ja arvottomuutensa tähden. Kuten taulukosta huomaa, näiden rivien verbit ovat kaikki passiivissa. Emme ymmärtäneet hänen motiivejaan, vaan näimme ainoastaan mitä hänelle tapahtui ulkoisesti ja teimme omia päätelmiä. Olemme kuin Jobin ystävät, jotka olettivat, että suuri kärsimys oli merkki suuresta syntisyydestä.

Verbit eivät ole ainoastaan passiivissa, vaan ne ovat kirjoitettu partisiippeina tarkoittaen kieliopillista menetelmää, jonka avulla selvitetään jokin asia kuvailemalla sen toimintoja. Jumala on armollinen, koska hän lahjoittaa armon meille. Tämä ei ole jokin käsitteellisen kreikkalaisen filosofian tapa, vaan me koimme sen: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä." Palvelijan tapauksessa, hänet kuvaillaan sen kautta mitä hän on tehnyt puolestamme. Hän on haavoitettu, runneltu, jne.

Ajattelimme, että Jumala oli hänen kärsimyksensä lähde. Olimme oikeassa, mutta syyt olivat vääriä. Jae 5 ei kiistä sitä, että Jumala oli hänen kärsimyksiensä lähde tai että hän kärsi, mutta se ei kerro syytä hänen kärsimykseensä.

Syy oli sekä hengellinen, että fyysinen: syntimme ja pahat tekomme sekä hyvinvointimme ja parantumisemme. Samanmerkityksinen runollinen rakenne on avain ymmärtämään sanojen merkitys. Rabbit ymmärsivät tämän suhteen ja käänsivät 'shalomenun' enemmänkin hyvinvointinamme / terveytenämme kuin rauhana. Jotkut kristilliset käännökset ovat nähneet oikein hengellisen puolen, mutta eivät ole kiinnittäneet huomiota hänen kärsimyksiensä fyysisiin hyötyihin. Todellisuudessa ne eivät ole erillisiä asioita vaan paremminkin saman kolikon kaksi puolta. Synti Eedenin puutarhassa aiheutti sekä hengellisiä että fyysisiä seurauksia koko maailmalle. Messiaan uhrilla on korjaava vaikutus näille molemmille alueille. Uskovien ylösnousemus on oikeastaan lopullinen ja täydellinen parantuminen, joka palauttaa meidät alkuperäiseen olotilaan. Tämä on yksi syistä miksi juutalaiset tulkitsijamme kutsuvat 'taivasta' myös Eedenin puutarhaksi (Gan Eden).

Useimmat juutalaiset tulkitsijat yrittävät yhdistää viittaukset parantumisesta Egyptistä paon kärsimyksistä vapautumiseen. Tämä on luonnollinen seuraus, kun he yhdistävät Palvelijan Israeliin. Vastakohtana Jeshua itse kohotti kolhiintuneen ja lävistetyn matsan pääsiäisaterialla ja sanoi, "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan." Kolmas malja, lunastuksen malja symbolisoi uhrausta, joka tuo syntien anteeksiantamuksen. Sekä fyysisyys että hengellisyys ovat symbolisoituna pääsiäissederillä ja Herran muistoaterialla.

Jesaja selitti syyn, miksi niin valitettavasti olimme voineet ymmärtää väärin Herran Palvelijan kokemukset. Olimme jokainen kääntyneet omalle tiellemme. Valitsimme oman suunnan, joka oli kaukana Taivaallisesta Isästämme. Joka tapauksessa Jumalan rakkaus ja armo eivät antaisi sen jatkua tarjoamatta ratkaisua. Se sanoo yksinkertaisesti 'Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme'. Tätä ei voi liittää Egyptistä pakoon. Egyptistä pako on voinut poistaa pyrkimyksemme yhdistää epäjumalien palvontaharjoituksia uskoomme, mutta se ei ole voinut ratkaista pahojen tekojemme ongelmaa. Kun Targum yhdistää tämän tekstin Messiaaseen, me ymmärrämme Messiaan tehtävän. Hän ei tullut yksinkertaisesti syrjäyttämään ulkopuolisen hyökkääjän, vaan ennemmin hoitamaan paljon huomattavamman vihollisen synnin ja kuoleman.

Lopuksi näemme Jesajan tekstistä Herran Palvelijan auliisti kantavan kärsimyksemme, sairautemme ja syntimme. Hän on syvästi liikuttunut kivustamme ja jakaa sen kanssamme sekä uhraa lopulta kaiken tarjotakseen anteeksiantamuksen ja parannuksen. Tällä luottamuksella astumme Jumalan läsnäoloon tietäen, että "löydämme armon tarvitsemallamme hetkellä."