[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Apostolien teot 17:2-3: Eksegetiikka

"Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista, selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus".

Käsite dianoivgwn (dianoigwn - kirjaimellisesti "avata" [NASB: explaining]) viitannee kirjakääröön itseensä (Luuk. 4:17), Paavalin "tulkintaan" (Luuk. 24:32), tai mahdollisesti hänen ptichot eli "saarnoihin". Nämä eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja (kirjakääröihin liittyen kts. Ap.t. 8:27ss, 13:5 ja 19:18-20; messiaaniseen tulkintaan liittyen kts. Ap.t. 2:[23], 24ss, 3:19-24, 4:23-30, 5:29-32, 8:32-34, 9:19-22 ja 13:27ss; saarnoihin liittyen kts. Ap.t. 13:16-25; Tooran lukemiseen liittyen kts. Ap.t. [6:2-4], 8:27ss, 9:1, 13:5 ja 16:16-18; juutalaisten vanhan testamentin järjestelmälliseen lukemiseen liittyen kts. Ap.t. 8:27ss ja 11-12; [scriptural canon] 1:15-20, 6:2-4, 8:32-34, 13:5, [18:24-28], 26:6-8 ja 28:23-28; Tooran opiskeluun liittyen kts. Ap.t. 2:42, 5:17-18, 6:2-4, 8:30-31, 9:1, [13:5], 18:24-28, 20:7ss ja 11-12).

Ilmaus "rinnakkainasettelu" [vrt. sumbibavzw (symbibazw) (9:22)] viittaa suoraan useisiin tulkintaopillisiin periaatteisiin joita käytetään eksegeettisissä Raamatun teksteissä. Yksi perustavalaatuisempia näistä - gzera shavah - on kielellinen analogia, jossa epäselvän sanan tai lauseen merkitys päätellään saman sanan tai lauseen esiintymästä jossain toisessa selkeämmässä asiayhteydessä. Kal va-chomer on nk. a fortiori -päätelmä, eli vertaava päätelmälause - jos tämä pitää paikkansa, niin kuinka paljon enemmän tuo -, kun taas hekesh tekee samankaltaisuuden kahden jakeen välille, niitä rinnastamalla (Steinsaltz, Talmud: 149ss). 4Q Florilegiumissa (osa Qumranin käsikirjoituksista) jae 2.Sam. 7:14, joka puhuu Daavidin pojasta, on selitetty viittauksena messiaaseen rinnastamalla se jakeeseen Aam.9:11, mielleyhtymän kautta, joka johtaa sanoista poika/maja sanaan oksa/vesa tzemach; vrt. Jer. 23:5 ja edelleen lehtimajaan (sukkah = maja):

[Ja] YHWH julistaa teille, että 2.Sam. 7:12-14 "[Hän] on tekevä sinulle huoneen. Korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka lähtee sinun ruumiistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa ikuisiksi ajoiksi. Minä olen oleva hänen isänsä ja hän minun poikani." Tämä "Daavidin vesa" (johon kohta viittaa), joka nousee lain tulkitsijan (profeetan) kanssa kuten on kirjoitettu jakeessa Aamos 9:11 "Sinä päivänä minä pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan". Tämä viittaa "Daavidin sortuneeseen majaan", jonka hän pystyttää pelastaakseen Israelin. (4QFlor. 1:10-13) (Jälleenrakentamisen kielikuvaan liittyen kts. Ap.t. 1:15-20, 6:1, 9:31 ja 13:1; Aamos 9:11:een liittyen kts. Ap.t. 4:8-12 ja 15:12-21; muihin tulkintaopillisiin periaatteisiin liittyen kts. Ap.t. 2:22, 6:7, 13:32-41, 46-47, 15:12-21, 20:18-35, [23:6-9, 24:10-21, 26:6ss] ja jakeet 11-12; vesaan liittyen kts. Ap.t. 2:22, 3:13-15, 4:8-12, 6:7, 10-14, 9:3, ja 13:16ss; Daavidin huoneeseen liittyen kts. Ap.t. 1:6ss, 2:24-31 ja 13:16ss; pelastukseen liittyen kts. Ap.t. 3:3-10, 19-24, 4:8-12 ja 13:26; Kaitseminen kts. Ap.t. 9:1, 16:1-2 ja 20:18-35.)

Tämä verbi voi myös tarkoittaa pesher-kirjallisuustyyliä mikä on erityisesti tuttua Qumranista. Siinä suoritetaan raamatullisten jakeiden "rinnakkainasettelu" nykyajan tapahtumien ja henkilöiden kanssa, Ehkä samalla tyylillä, mistä länsimainen teksti puhuu jakeessa Ap.t. 18:4 jossa sanotaan, että Paavali keskusteli synagoogassa todistaen, että Jeesus on Kristus: Ja Jumala käski Habakukia kirjoittamaan, mitä tulisi tapahtumaan viimeiselle sukupolvelle, mutta hän ei antanut hänen tietää sen aikakauden täytäntöön panoa. Aukko ja kuten hän sanoo: Hab. 2:2 "niin että sen voi juostessa lukea". Sen tulkinta koskee vanhurskauden opettajaa, jolle Jumala on tehnyt tiettäväksi kaikkien palvelijoidensa profeettojen sanojen mysteerit. (1QpHab. 7:1-5) (kts. 13:16-25 ja 18:4) (peshar -kirjoituksiin liittyen kts. Ap.t. 2:22, 4:23-30 ja 13:32- 1; profeettoihin ja profetioihin liittyen kts. Ap.t. 1:15-20, 2:2-4, 16-21, 24-31, 39, 3:3-10, 19ss, 4:23-30, 5:1-11, 17-18, 7:51-53, 55-56, 8:29ss, 9:1, 10:11-16, 11:27-30, 13:1ss, 32-41, 15:30-33, 16:6ss, 19:2-7, 21:8ss, 40 ja 26:6ss; vanhurskauden opettajaan liittyen kts. Ap.t. 2:23ss, 3:13-15, 4:8-12, 8:3, 30ss, 13:32-41, 15:22-29 ja 26:9-18):
Ja Jumala käski Habakukia kirjoittamaan, mitä tulisi tapahtumaan viimeiselle sukupolvelle, mutta hän ei antanut hänen tietää sen aikakauden täytäntöön panoa. Aukko ja kuten hän sanoo: Hab. 2:2 "niin että sen voi juostessa lukea". Sen tulkinta koskee vanhurskauden opettajaa, jolle Jumala on tehnyt tiettäväksi kaikkien palvelijoidensa profeettojen sanojen mysteerit. (1QpHab. 7:1-5) (kts. 13:16-25 ja 18:4) (peshar -kirjoituksiin liittyen kts. Ap.t. 2:22, 4:23-30 ja 13:32- 1; profeettoihin ja profetioihin liittyen kts. Ap.t. 1:15-20, 2:2-4, 16-21, 24-31, 39, 3:3-10, 19ss, 4:23-30, 5:1-11, 17-18, 7:51-53, 55-56, 8:29ss, 9:1, 10:11-16, 11:27-30, 13:1ss, 32-41, 15:30-33, 16:6ss, 19:2-7, 21:8ss, 40 ja 26:6ss; vanhurskauden opettajaan liittyen kts. Ap.t. 2:23ss, 3:13-15, 4:8-12, 8:3, 30ss, 13:32-41, 15:22-29 ja 26:9-18).

Jeesus itse tulkitsi useiden eri jakeiden Mooseksen Kirjoista, kaikista profeetoista ja psalmeista - s.o. Toora, profeetat ja kirjoitukset - koskevan hänen kuolemaansa ja ylösnousemistaan. On todennäköistä, että Paavali on käyttänyt samoja tekstejä23 samaan tarkoitukseen. (kts. Ap.t. 1:15-20, 2:[23], 24ss, 3:19-24, 4:23-30, 5:29-32, 8:32-34, 9:19b-22, ja 13:27ss); (Vanhan Testamentin juutalainen kaanon, kts. Ap.t. 1:15-20, 6:2-4, 8:32-34, 13:5, [18:24-28], 26:6-8, ja 28:23-28; raamatulliset todisteet ylösnousemuksesta, kts Ap.t. 26:6-8; oppi ylösnousemuksesta, kts. Ap.t. 2:24-31, [44-47], 4:1-3, 23:6-9, 24:10-21, 26:6-8, 24 [Roomalainen], ja jakeet 32-33 [Kreikkalainen]). Suuri osa Jeesuksen syntymästä, elämästä, opetuksesta, kuolemasta ja ylösnousemuksesta kertovasta materiaalista evankeliumissa on in toto (täydellisesti) esimerkkiä, joko suorasta tai epäsuorasta midrashin mukaisesta raamatuntulkinnasta.


23 Vrt. Luuk. 24:25-27, 44; Joh. 1:45, 5:[39], 46, 12:34; Ap.t. 3:18, 10:43, 13:26ss, 17:2ss, 26:22ss, 28:23; Room. 3:21; 1.Piet. 1:10ss.


4Q Testimonian (osa qumranin käsikirjoituksista) löytyminen on vahvistanut sitä arvelua, että toisen temppelin aikaisilla juutalaisilla oli hallussaan eri aihealueiden pohjalta koottuja raamatunjaekokoelmia; erityisesti messiaaseen viittaavaa raamatullista todistetekstiä. (vrt.Mulder: 704ss; Flusser, Judaismi: 516) (kts. Ap.t. 1:15-20, 3:19-24, 8:35, 13:16-25, 20:36-38, ja 26:19-23). Tämä Qumranilta löydetty dokumentti, joka on säilynyt kokonaisuudessaan ja koostuu kolmestakymmenestä tekstirivistä, ei ole osa laajempaa tekstirullaa. Sen ensimmäinen osa rinnastaa ja yhdistää kaksi raamatunpaikkaa Viidennestä Mooseksen Kirjasta, joista yhtä (vrt. 5.Moos. 18:18) on sovellettu Jeesukseen Ap.t. 3:22. (vrt. Dupont-Sommer: 315ss) (kts. Ap.t. 3:19-24, 5:29-32, 7:55-56, [8:4-8], 13:27-29, ja 22:3-21).