[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Johdanto

Olemme omistaneet tämänkertaisen Opetusta Siionista valikoimalle tekstejä Kommentaari apostolien tekojen juutalaisista juurista, jonka Netivyah on juuri julkaissut (Jerusalem: Academon, 2003). Tämä on toinen teos Uuden Testamentin juutalaisen taustan kommentaarien sarjassa, johon olemme perehtyneet ja jonka olemme julkaisseet.

Tämän kommentaarien sarjan edellytys on se, että toisen temppelin juutalaisuuden tietämys on ratkaisevaa Uuden Testamentin tekstien kunnolliselle ymmärtämiselle. Tämä muodostaa Uuden Testamentin kirjoitusten historiallisen, teologisen, halakhiallisen (juutalainen laki), tulkinnallisen ja kulttuurillisen taustan. Artikkelit, jotka sisältyvät tähän painokseen, osoittavat Uuden Testamentin juutalaisen asiayhteyden joitain näkökulmia, joita kuvastuu Apostolien tekojen kirjassa. Vaikka niistä jokainen keskittyy eri asiaan, ne usein menevät päällekkäin joltain alueilta, ja ne pitäisikin lukea tämä mielessään. Olemme myös sisällyttäneet mukaan keskustelun Apostolien tekojen roomalaisesta taustasta suhteessa Paavalin Rooman kansalaisuuteen.

Luku yksi on omistettu juutalaisen koulutuksen luonteelle ja tavalle toisen temppelin aikana, kuten Paavalin taustassa väitetään, että hän oli "juutalainen, syntynyt Kilikian Tarsossa, mutta kasvatettu tässä kaupungissa ja Gamalien jalkojen juuressa opetettu tarkkaan noudattamaan isien lakia" (Ap.t. 22:3). Pojat, kuten Paavali, usein lähetettiin opiskelemaan Jerusalemiin suurien tietäjien jalkojen juureen. Josefus kuvaa omaa koulutustaan samalla tavalla kuin Paavali. Kommentaari, jossa on laaja retki Paavalin ansioluetteloon luvussa 9:1, kertoo juutalaisen koulutuksen tasoista, mitä opiskeltiin, milloin ja kenen luona ja kanssa.

Toinen artikkeli keskittyy Hannaksen ja Kaifaksen historiallisiin hahmoihin. Luukas kertoo Hannaksen olevan "(hallitseva) ylimäinen pappi" ja Kaifaksen "ylimmäispapillista syntyperää" Apostolien teoissa 4:6. Sekä evankeliumit, että Josefus todistavat tosiasiaa, että Kaifas, mutta ei Hannas, oli toimessaan Jeshuan teloituksen aikana ja Sanhedrinin pidättäessä Pietarin ja Johanneksen. Kommentaari Apostolien teoista 4:6 käsittelee monimutkaista asiaa viittauksen "ylimmäinen pappi" tarkasta merkityksestä ja jos siitä kerran jää eläkkeelle, niin jääkö ylimmäinen pappi silloinkin arvonimikkeeksi. Se myös käsittelee arkeologisia löydöksiä koskien Kaifaksen hautaa, toisen temppelin ajan näkyvimpänä juutalaisena henkilönä, jonka jäänteet on löydetty.

Kolmas osio kertoo juutalaisesta raamatun tulkinnasta, tavoista ja metodeista tulkita Kirjoituksia toisen temppelin ajan juutalaisuudessa. Apostolien tekojen 17:2-3 käsittelyssä, kommentaari asettaa Luukkaan kreikkalaisen terminologian juutalaiseen hermeneuttiseen asiayhteyteen ja tutkii joitain Raamatun tulkinnan sääntöjä ja periaatteita, joita heijastuu Uuden Testamentin teksteistä.

Neljäs kappale käsittelee Stefanuksen oikeudenkäynnin halakhiallista (lain mukaista) taustaa (Ap.t. 7:54). Siitä, edustaako Stefanuksen teloitus "yleistä lynkkausta" vai virallisesti hyväksyttyä tuomiota, jonka julisti ja pani täytäntöön Sanhedrin, korkein juridinen viranomainen Israelissa, on pitkään keskusteltu. Käsitellessään tätä aihetta, kommentaari vetoaa juutalaiseen lakiin (halakhah) selvittääkseen, missä olosuhteissa henkilö voidaan teloittaa ilman oikeudenkäyntiä. Tämä kappale myös nostaa esiin kronologisen aiheen koskien Stefanuksen oikeudenkäynnin päivämäärää ja Sanhedrinin valtaa roomalaisen miehityksen kohdatessa.

Viides artikkeli käsittelee ylösnousemuksen teologista käsitettä. Saatuaan kutsun esittää tapauksensa Kuningas Agrippa II:n edessä, Paavali puolustaa käytöstään ja vakaumustaan vakuuttaen, että hän on "seisomassa oikeuden edessä sen tähden, että hän panee toivonsa siihen lupaukseen, jonka Jumala on heidän isilleen antanut, ja jonka heidän kaksitoista sukukuntaansa, yötä ja päivää herkeämättä palvellen Jumalaa, toivovat heille toteutuvan" (Ap.t. 26:6-7). Paavali tekee parhaansa osoittaakseen, että ylösnousemus, Jeshuan ollen hänen viestinsä keskipiste, edustaa toivoa, jonka hän jakaa maanmiehiensä kanssa. Käsittely 26:6-8:ssa käy läpi ylösnousemuksen raamatullista todistusta ja tapaa jolla kaksitoista heimoa, koko Israelin symboli, katsovat kohti lupausta.

Viimeinen osa liittyy Paavalin roomalaiseen asemaan. Selkeyden puutteesta huolimatta, joka koskee Paavalin kansalaisuuden alkuperää, sen omistaminen sisältää hyvin määriteltyjä vaikutuksia roomalaisessa maailmassa. Apostolien tekojen luvussa 16, Paavali ja Barnabas pidätetään juutalaisina ja syytetään roomalaisvastaisista toimistaan. Kommentaari kertoo, kuinka juutalaiset pystytään tunnistamaan - kaksi miestä jotka eivät tuo julki heidän roomalaista asemaansa heti - ja juridiset menettelyt, joita sovelletaan ei-roomalaisille.

Tilan puutteen vuoksi olemme jättäneet pois useimmat heprealaiset ja kreikkalaiset käännökset, jotka esiintyvät itse Kommentaarissa. Samanaikaisesti sisäiset viittaukset kohtiin Kommentaarissa (esim. katso 2:41) on jätetty, huolimatta materiaalin ei saatavuudesta, tarjotakseen asiayhteyden käsiteltävään aiheeseen.

Toivomme että tämä Opetusta Siionista antaa sinulle hyvän yleiskatsauksen juutalaisen historian, kulttuurin, teologian, halakhan ja tulkinnan käsitteellisiin puitteisiin, jotka kuvaavat Uutta Testamenttia juutalaisena tekstinä