[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Keijo Lindeman, Messiaaninen pääsiäisenviettoKeijo Lindeman, Messiaaninen pääsiäisenviettoMessiaaninen pääsiäisenvietto

  • 4,00 €/kpl + toimituskulut yksittäin tilattuna
  • 3,00 €/kpl + toimituskulut vähintään 10 kpl erissä tilattuna

Keijo Lindeman

SISÄLLYSLUETTELO

  • Esipuhe
  • Johdanto pääsiäisen historiaan
  • Haggada shel Pesach eli pääsiäiskertomus
  • Jeshuan Messiaan ja apostolien pääsiäisateria
  • Pääsiäisenvietto alkuseurakunnassa
  • Kuinka alkuseurakunnan pääsiäinen muuttui roomalaiseksi pääsiäiseksi?
  • Pääsiäisen ennalleen asettaminen

ESIPUHE

Tämä "messiaaninen pääsiäisenvietto" kirjanen on syntynyt tarpeesta luopua roomalaisesta pääsiäisenvietosta, jota kristikunta on Sanan vastaisesti viettänyt noin 1700 vuotta ja pyrkiä takaisin kohti raamatullista alkuseurakunnan käytäntöä pääsiäisenvietossa.

Lähdeteoksina tätä kirjasta kirjoitettaessa on luonnollisesti ollut Pyhä Raamattu (1933 / 1938 -käännös) ja sen ohella israelilaisten käyttämä Haggada shel Pesach eli pääsiäiskertomus sekä 1900-luvun messiaanisen juutalaisuuden uranuurtajan Moshe Immanuel Ben Meirin kirjoittama lyhyt opas alkuseurakunnan mallin mukaisesta pääsiäisenvietosta. Lisäksi on lainattu historiallisia lähteitä, käsiteltäessä kristikunnan lankeemusta pois raamatullisesta pääsiäisenvietosta roomalaiseen pääsiäisenviettoon.

Kirjoittajan harras toivomus on, että tämä pieni kirjanen saisi olla edesauttamassa paluuta alkuseurakunnan mallin mukaiseen raamatulliseen messiaaniseen pääsiäisenviettoon. Tämän kirjasen tarkoitus on olla oppaana pääsiäisjuhlaa vietettäessä Raamatun ja Haggadan ohella.

JOHDANTO PÄÄSIÄISEN HISTORIAAN

"Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa sanoen: 'Tämä kuukausi olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä aloittakaan vuoden kuukaudet. Puhukaa koko Israelin kansalle ja sanokaa: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenisäntä itsellensä karitsan, yhden karitsan joka perhekuntaa kohti...ja karitsanne olkoon virheetön, vuoden vanha urospuoli; lampaista ja vuohista se ottakaa.

Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä. Ja he ottakoot sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja ovenpäällisen niissä taloissa, joissa he sitä syövät. Ja he syökööt lihan samana yönä; tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he sen syökööt... Ja syökää se näin: kupeet vyötettyinä, kengät jalassanne ja sauva kädessänne; ja syökää se kiiruusti. Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi" (2.Moos. 12:1-11).

"Valvontayö herran kunniaksi on tämä yö, koska hän silloin vei heidät pois Egyptin maasta; tämän yön kaikki israelilaiset valvokoot Herran kunniaksi, sukupolvesta sukupolveen" (2.Moos. 12:42). (Myös Jeshua Messias valvoi pääsiäisyönä Getsemanessa verta hikoillen; - Luuk. 22:39-54).

Yli kolme vuosituhatta sitten Jumala vei väkevällä kädellään Israelin kansan pois Egyptin orjuudesta Mooseksen ja Aaronin johdolla. Samalla Jumala rankaisi Egyptiä epäjumalanpalvonnasta, israelilaisten orjuuttamisesta ja Herraa vastaan kapinoinnista (2.Moos. 1-11, Jes. 19:1, Hes. 30:13; Jer. 46:25). Herra löi kymmenellä vitsauksella Egyptin maata, niin että farao joutui lopulta päästämään Israelin kansan vapauteen. Viimeinen, kymmenes vitsaus, oli kaikkein ankarin. Esikoisten surmaaja kulki kautta Egyptin maan ja surmasi esikoiset taloissa, mutta kulki israelilaisten kotien ohitse, koska israelilaiset kodit oli suojattu uhratun virheettömän pääsiäiskaritsan veren sivelyllä. Heprealainen pääsiäistä tarkoittava sana "Pesach" merkitseekin "kulkea ohi".

Tässä yhteydessä Herra määräsi israelilaiset viettämään pääsiäistä sukupolvesta sukupolveen. Pääsiäistä tuli viettää Jumalan antaman raamatullisen kalenterin ensim-mäisen kuun (Nisan-kuun eli Aabib-kuun, keväällä maalis-huhtikuussa) 14. päivänä iltahämärässä (raamatullinen vuorokausi alkaa illalla auringon laskiessa, katso esim. 3.Moos.23:32), jolloin tuli syödä pääsiäisateria happamattoman leivän ja katkerien yrttien kera, muistutuksena Egyptin orjuuden katkeruudesta. Happamatonta leipää tuli syödä seitsemän päivän ajan ja tästä happamattoman leivän juhlaviikosta (Nisan-kuun 15. päivä alkaen) ensimmäinen ja seitsemäs päivä tuli viettää juhlasapatteina, normaalista työteosta pidättäytyen (3.Moos. 23:4-8). Pääsiäisenvietto tuli tapahtua Herran kunniaksi ja myös sen muistolle, että Herra väkevällä kädellään vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta.

Haggada shel Pesach eli pääsiäiskertomus

"Noudattakaa tätä; se olkoon ikuinen säädös sinulle ja sinun lapsillesi. Ja kun te tulette siihen maahan, jonka Herra on teille antava, niinkuin hän on sanonut, niin noudattakaa näitä menoja. Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä: 'Mitä nämä menot merkitsevät?' niin vastatkaa: 'Tämä on pääsiäisuhri Herralle, joka meni israelilaisten talojen ohi Egyptissä, kun hän rankaisi egyptiläisiä, mutta säästi meidän kotimme'." (2.Moos. 12:24-27).

"Syö seitsemänä päivänä happamatonta leipää, ja seitsemäntenä päivänä olkoon Herran juhla... Ja kerro pojallesi sinä päivänä ja sano: 'Näin tehdään sen johdosta, mitä Herra minulle teki, kun minä lähdin Egyptistä'." (2.Moos. 13:6, 8).

Herra käski israelilaisia, että heidän tuli pääsiäisjuhlan yhteydessä kertoa pojilleen niistä tapahtumista, kun Herra vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta. Erityisesti käskettiin kertomaan myös pääsiäisuhrista, jonka veren ansiosta Herra säästi israelilaiset. Tämän mukaisesti israelilaiset ovat koonneet pääsiäisen tapahtumat pääsiäiskertomukseksi (Haggada shel Pesach), jota luetaan joka vuosi perheiden ollessa koolla pääsiäisaterialla (Leil Seder). Näin Jumalan määräämä pääsiäisenvieton perinne on säilynyt yli kolme vuosituhatta israelilaisten keskuudessa.

Jeshuan Messiaan ja apostolien pääsiäisateria

"Mutta happamattoman leivän juhla, jota pääsiäiseksi sanotaan, oli lähellä... Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava. Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: 'Menkää ja valmistakaa meille pääsiäislammas syödäksenne'. Niin he kysyivät häneltä: 'Mihin tahdot, että valmistamme sen?'. Hän vastasi heille: 'Katso, saapuessanne kaupunkiin tulee teitä vastaan mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä taloon, johon hän menee, ja sanokaa talon isännälle: 'Missä on vierashuone, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?' Niin hän näyttää teille suuren, aterioiville varustetun huoneen yläkerrassa; sinne valmistakaa.' Ja he menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan. Ja kun hetki tuli, asettui hän aterialle ja apostolit hänen kanssaan. Ja hän sanoi heille: 'Minä olen halajamalla halannut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, ennenkuin minä kärsin". (Luuk. 22:1, 7-15).

"Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: 'Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin" (Joh. 1:29).

Jeshua Messias (Jeesus Kristus) ja Hänen apostolinsa viettivät pääsiäisateriaa noin kaksi vuosituhatta sitten Jerusalemissa yläsalissa perinteiseen israelilaiseen tapaan Nisan-kuun 14. päivä iltahämärissä, juuri ennen Messiaan kärsimystä ja ristinkuolemaa ihmiskunnan syntien Sovittajana, Jumalan pääsiäiskaritsana. Perinteisen kristillisen käsityksen mukaan Jeshuan ristinkuolema tapahtui perjantaina, josta muistona pitkäperjantai. Todennäköisempää Raamatun valossa on kuitenkin se, että ristinkuolema tapahtui keskiviikkona, Nisan-kuun 14. päivänä eli pääsiäispäivänä, luultavasti vuonna 30 jKr.

Kun tarkastelemme Raamattua, saamme sieltä Jeshuan (Jeesuksen) kärsimysviikolle seuraavan aikataulun:

  • Torstaina, Nisan-kuun 8. päivänä, kuusi päivää ennen pääsiäistä, Jeshua oli Be-taniassa Lararuksen kotona aterialla (Joh.12:1-3, 7).
  • Torstaina, Nisan-kuun 8. päivänä, kuusi päivää ennen pääsiäistä, Jeshua oli Betaniassa Lararuksen kotona aterialla (Joh. 12:1-3, 7).
  • Seuraavana päivänä eli perjantaina, Nisan-kuun 9. päivänä, Jeshua ratsasti Jerusalemiin vangittavaksi, kuten pääsiäiskaritsalle kuuluikin (Joh. 12:12-14).
  • Jeshuan viimeiset opetukset Jerusalemissa ennen pääsiäistä ja ristinkuolemaa (Matt. 26:1-2).
  • Pääsiäisateria opetuslasten kanssa tiistai-iltana, Nisan-kuun 14. päivänä iltahämärässä (Luuk. 22:1, 7-20). Heprealainen iltahämärää tarkoittava ilmaus "bein arbaim" tarkoittaa iltojen välissä, joka mahdollisti pääsiäisenvieton jo yhtä iltaa aikaisemmin kuin muu Jerusalemin kansa. Pääsiäispäivä, Nisan-kuun 14. päivä, oli Jeshuan kärsimysviikolla tiistai-illasta keskiviikkoiltaan. Toisen tulkinnan mukaan Jeshua noudatti essealaisten kalenteria, jossa pääsiäinen oli yhtä iltaa aiemmin (eli tiistai-iltana) kuin Jerusalemin papiston kalenterissa (essealaisten mielestä Jerusalemin paisto oli rappeutunut kalenteria myöten).
  • Tiistai-iltana, Pääsiäisaterian jälkeen, Jeshua meni Getsemanen puutarhaan rukoilemaan verta hikoillen, Hänet vangittiin, kuulusteltiin, ruoskittiin ja pilkattiin läpi yön, keskiviikkoaamuun asti (Mark. 14:26, 32, 43-46).
  • Keskiviikkoaamuna neuvosto kokoontui ja tuomitsi hänet ristiinnaulittavaksi. Jeshua, Jumalan Pääsiäiskaritsa, ristiinnaulittiin mitä todennäköisimmin siis keskiviikkona, Nisan-kuun 14. päivänä, pääsiäispäivänä, klo 9 aamulla, pimeys tuli yli maan klo 12 ja Messias antoi henkensä klo 15 (Matt. 27:1-2, Mark. 15:25-37).
  • Keskiviikkoillan hämärtyessä, Nisan-kuun 14. päivän eli pääsiäispäivän päättyessä, Nisan-kuun 15. päivän ja happamattoman leivän juhlaviikon ensimmäisen päivän eli juhlasapatin alkaessa, Messias haudattiin kalliohautaan, jossa Hänen ruumiinsa lepäsi kolme päivää ja kolme yötä (3.Moos. 23:4-8, Mark. 15:42-46, Matt. 12:40, Mark. 8:31, Luuk. 24:6-7).
  • Messiaan ylösnousemus tapahtui viikkosapatin päättyessä, lauantai-iltana, auringon laskiessa, viikon ensimmäisen päivän alkaessa, esikoislyhteen heilutuksen päivän alkaessa, jolloin Messias nousi kuolleista esikoisena kuoloon nukkuneista (3.Moos. 23:9-16, 1.Kor. 15:20-23). Viikon ensimmäisen päivän aamuna, eli sunnuntaiaamuna Jeshua ilmestyi ylösnousemusruumiissaan mm. Marialle (Matt. 28:1-9).

Näin Jeshua ensin vietti perinteisen israelilaisen pääsiäis-sederin opetuslastensa kanssa, syöden pääsiäislammasta ja sitten antautui itse Jumalan Pääsiäiskaritsana ristinkuolemaan maailman syntien tähden.

Pääsiäisenvietto alkuseurakunnassa

"Mutta me purjehdimme happamattoman leivän juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidentenä päivänä Trooaaseen ja viivyimme siellä seitsemän päivää" (Ap.t. 20:6).

"Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan? Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettä-käämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa" (1.Kor. 5:6-8).

Apostolien tekojen maininta ja Paavalin ensimmäisen Korinttolaiskirjeen teksti osoittavat, että alkuseurakunnan aikana pääsiäinen ja sitä seuraava happamattoman leivän juhla oli normaali käytäntö alkuseurakunnan uskovilla. Kirje, jonka Paavali on kirjoittanut pakanuudesta kääntyneelle Korintton seurakunnalle, osoittaa, että pääsiäinen ja sitä seuraava happamattoman leivän juhla oli tunnettu alkuseurakunnan päivinä, ei ainoastaan juutalaisten keskuudessa, vaan myöskin pakanauskovien keskuudessa. Apostoli Paavali antaa kirjeessään suoranaisen kehotuksen alkuperäiseen pääsiäisjuhlan viettoon, jota uuden liiton uskovien tuli viettää ennen kaikkea Jeshuan Messiaan eli Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pääsiäiskaritsan, sovitustyön muistolle. Hän, Jeshua Messias, Jumalan Pääsiäiskaritsa, vanhan liiton pääsiäisenvieton esikuvien täyttymys, on arvollinen saamaan kaiken kiitoksen ja kunnian ja uskovilla on ilo ja etuoikeus viettää pääsiäistä näin Herran Jeshuan (Jeesuksen) kunniaksi.

Kuinka alkuseurakunnan pääsiäinen muuttui roomalaiseksi pääsiäiseksi?

Historia todistaa yhtäpitävästi Raamatun kanssa, että apostolisen ajan alkuseurakunta vietti pääsiäistä yhdessä juutalaisten kanssa ensimmäisen kuun eli Nisan-kuun 14. päivänä, kuten Jumala oli määrännyt. Esimerkiksi Otavan Suuri Ensyklopedia kertoo asiasta sivulla 5503 näin:

"Varhaisimpina aikoina, varsinkin Aasian seurakunnissa, pääsiäistä vietettiin juutalaisen käytännön mukaisesti Nisan-kuun 14. päivänä. Lännessä noudatettiin toisenlaista perinnettä, jonka mukaa paasto saatiin lopettaa ja juhla aloittaa vasta seuraavana sunnuntaina. Myös tätä käytäntöä pidettiin apostolisena. Varhaisin varma tieto pääsiäisen läntisestä tyypistä on Roomassa 100-luvun alusta. Pakanakristillisellä perinteellään Rooman kirkko halusi selvästi erottautua juutalaisvaikutuksesta. Rooman suosima pääsiäinen erosi myös juhlan sisällön puolesta itäisestä. Voiton saavutti pakanakristilli-nen pääsiäinen, joka vahvistettiin Nikean konsiilissa v. 325. Pääsiäisen vieton ajankohta, josta käytiin tosin keskusteluja vielä parinsadan vuoden ajan, sijoitettiin kevätpäivän tasausta seuraavaan täydenkuun jälkeiseen sunnuntaihin."

Samalla tavoin kertoo myös Otavan kirjapainon 1913 kustantama Fredrik Nielsenin Kristillisen kirkon historia I sivulla 175: "Se eroavaisuus, mikä pääsiäisjuhlan vieton aikaan nähden oli olemassa Vähä-Aasian ja muiden seutujen kristittyjen välillä, tuli ensin puheeksi silloin, kun Smyrnan piispa Polykarpos oli Roomassa; myöhemmin se aiheutti riitoja siellä että Vähässä-Aasiassa, ja mahtava Victor tahtoi pakottaa vähäaasialaisia luopumaan vanhasta pääsiäistavastaan. Pääsiäisriita synnytti paljon pahaa verta ja sai kristityt käyttämään kovia sanoja toisistaan, kunnes se vihdoin ratkaistiin Nikean kokouksessa (325), joka sai itämailla asuvat veljet, jotka ennen olivat pitäneet pääsiäis-tä juutalaisten kanssa ( so. 14. päivänä Nisan-kuuta ), siitä lähtien viettämään sitä samaan aikaan kuin roomalaiset ja muut ."

Näin alkuperäinen pääsiäinen, jota apostolinen alkuseurakunta oli viettänyt Nisan-kuun 14. päivä juutalaisten kanssa, muutettiin Nikean kirkolliskokouksessa v. 325 jKr. roomalaiseksi pääsiäiseksi. Syynä muutokseen oli nousevan Rooman kirkon antisemitismi. Ei näet haluttu jättää kristillisiin juhliin kirottujen juutalaisten, Jumalan Pojan murhamiesten, hajuakaan. Näin kirkko antisemitismissään irtautui alkuperäisen kristinuskon juutalaisista juuristaan. Toisena syynä muutokseen oli pakanuudesta saadut perinteet, uusi Rooman kirkon kristinusko muodostui raamatullisen kristinuskon ja pakanuuden sekoitukseksi. Tässä roomalaisessa muodossaan kristikunta on viettänyt pääsiäistä jo lähes 1700 vuotta.

Pääsiäisen ennalleen asettaminen

Raamattu osoittaa, että Herra tulee asettamaan ja palauttamaan kaikki asiat ennalleen (Ap.t. 3:19-21). Israel ja Jerusalem asetetaan ennalleen (Jes. 49:6-8; 62:6-7). Perhesuhteet asetetaan ennalleen (Mal. 4:4-6, Matt. 17:11). Myös raamatullinen ajanlasku, raamatullinen lepopäivä, raamatulliset, juhlat kuten lehtimajanjuhla, asetetaan ennalleen (Jes. 66:23, Sak. 14:16-19). Myös pääsiäinen asetetaan ennalleen ja erityisenä piirteenä siinä tulee olemaan tulevassa Messiaan rauhanvaltakunnassa se, että sitä tullaan muistelemaan israelilaisten keskuudessa myös lopunajan suuren juutalaisten exoduksen valtavien ihmeiden muistolle (Jer. 16:14-16, Miika 7:15-17).

Myös meillä, uuden liiton uskovilla, joiden sydämet ja vaelluksen Herran Sana on saanut puhdistaa, on armo, ilo ja etuoikeus viettää alkuperäistä apostolisen alkuseurakunnan mallin mukaista pääsiäistä uuden liiton hengessä, Herramme ja Vapahtajamme, Jumalan Pääsiäiskaritsan, sovitustyön ihanalle muistolle (Efes. 5:25-27). Tätä alkuperäistä pääsiäisenviettoa tämä kirjanen pyrkii edistämään.

Messiaaninen Pääsiäisenvietto